Numeroidea

Tässä on tullut muuttopuuhien yhteydessä käytyä ihan yks kaks kertaa Ikeassa ja kerran matkaan sitten tarttui nämä hauskat numerotagit. Niitä voisi hyvin käyttää pöytien numerointiin, eivätkä muuten olleet kalliita, 99 senttiä yksi loota, jossa on numerot 0-9.

Mutta näin jälkeenpäin mietittynä.. ei taida ihan sopia meidän häihin. Tai sitten mieli vielä muuttuu ja käytän niitä jotenkin häissä. Olivat vaan kerrassaan niin vastustamattoman sööttejä (ja halapoja), etten voinut vastustaa..

Kukkia pellon laidalta

Viljan lisäksi peltojen laitoja saattaa hyvinkin koristaa kohti korkeuksia kurottavat auringonkukat. Ja nyt taitaa olla se ihana aika, kun joka päivä aukeaa uusia kukkia. Olin jo aiemmin kerännyt talteen ideakuvia, joissa auringonkukkia oli hyödynnetty somistuksessa, mutta varsinainen kipinä aiheeseen liittyvästä somistuksesta syttyi, kun tohon kotikulmille nousi kaupungin toimesta pellollinen auringonkukkia. Ja mikä parasta, nimenomaan kaupungin asukkaiden käyttöön kasvatettuja.

Niinpä meikämorsian on joka päivä vahtinut, millon kukkameren nuppuja alkaisi olla auki siinä määrin, että niitä ei muut olisi ehtineet jo poimia ja tsadam, tänään, sunnuntai aamuna ennen kirkonmenojen alkua (siis ei, en käy kirkossa, mutta antaa osviittaa kellon ajasta) sujaitin punaiset kumpparit jalkaan ja nappasin puutarhasakset kouraan, kipitin itseäni montakymmentä senttiä korkeampien kukkien sekaan ja otin muutaman päiviäni sulostuttamaan.

Ja vähän myös tähän tarkoitukseen...

Mutta katsotaas eka niitä inspiraatiokuvia, ennenkun mennään meikäläisen tutuksikin ehkä jo tulleeseen "nyhjästään kattaus siitä mitä kaapeista löytyy" ideointiin.

Näissä parissa inspiskuvassa auringonkukista on luotu kauniit hääkimput. Ihania ja näyttäviä, mutta jotenkaan en uskaltaisi ottaa riskiä, että kaunis puku turhaantuu auringonkukkien siitepölyyn. Mutta ehkä noista ei sitä vielä varise..

Kuva

Kuva

Toinen inspiraatiokuvapari hyödyntää auringonkukkaa somistuksessa vihkiseremonian penkkien päitä ja juhlapöytiä piristämässä.

Kuva

Ja piristävä tuo loppukesän/alkusyksyn aurinko onkin. No ei ollu mitään kamalan extremejä inspiraatiokuvia, mutta ohessa nyt meikäläisen toteutusidea. Niin, jälleen siis luotuna kaapin antimista, mutta tykkään tuosta yhdistelmästä räikeä vaaleanvihreä + auringonkukkien keltainen, terästettynä mustalla.

Musta ja keltanen kyllä sopii hyvin yhteen (vaikka inhoankin kaikkia ampiaisia ja mehiläisiä), koska molemmat on tosi vahvoja värejä. Niinpä valkoisen liinan päälle heitin mustan kaitaliinan tuomaan ryhtiä.

Mustaa löytyy myös pöytänumerokehyksestä, johon siis rypistin mustaa silkkipaperia. Huolettoman näköinen ja siis sitähän se onkin, mutta samaan aikaan mun mielestä aika hauska, kun lasin takaa löytyy tekstuuria. Myös paikkakortit oisin mieluiten tehnyt mustasta kartongista, mutta se on kaikkien askartelupaskartelukokeiluiden tuloksena päässyt loppumaan, joten nyt sai valkoinen toimia pohjana, johon nappasin lautasliinojen vihreää toistavan kuviollisen paperin.

Lautasliinoissa muuten toistuu myös tuo kirkas vaalean vihreä ja musta kera valkoisen. Kynttilöitä sattui löytymään tuona vihreänä (vaikka kuvassa varsin keltaisilta näyttävätkin) ja sitten nuo ihan tosissaan keltaiset kynttiläpurkit + vihreät ja kirkkaat tuikkukipot. Kynttilöitä on varsin paljon, mutta niin mun mielestä loppukesästä kuuluukin, kun illatkin alkaa yllättävän nopsaa pimenemään.

Ja sitten ne auringonkukat: Ne ovat riittävän näyttäviä, että ne vangitsevat katseet varmasti yhteen kohtaan laitettunakin. Ja koska kyseessä on kovin maalaishenkinen ja rustiikkinen kukka, sopii sinkkiruukku niille kuin nenä päähän. Itse olin onnekas, kun pellosta löytyi pienehköjä kukkia, koska isot nyt vaan olisi ollut liian kömpelöitä.

Sinkkiruukkuun laitoin ensin ylimääräisiä auringonkukan lehtiä vähän niinkuin katteeksi ja keskelle sitten kolme auringonkukkaa. Simppeli, mutta mielestäni ihan näyttävä pöytäkukka maalaisromanttisiin häihin. Tai miksei vähän moderninpiinkin, koska muodoltaan auringonkukka on jotenkin niin yksinkertaisen kaunis.

Ja muualla juhlatilassa, yrittäisin ehdottomasti hyödyntää auringonkukkien pitkää vartta ja laittaa johonkin korkeaan vaasiin tms. Mutta, koska meidän häät on talvella, ei tartte auringonkukista omissa häissä haaveilla. mutta muissa loppukesän kekkereissä voisin niitä hyödyntääkin.

Täytyypä varmaan kylvää keväällä tontin kulmaan näitä ihanuuksia ;)

Viljavaa

Viikonloppuna sain kunnian olla vieraana ystävän häissä, joissa oli vaikka ja mitä ihania yksityiskohtia. Eräs ykstiyiskohdista oli vallitsevaan vuoden aikaan mitä parhaiten soveltuva: Viljantähkiä somistuksessa.

Siitä, miten kyseistä elementtiä oli häissä käytetty, minulla ei ole kuvia (eikä sen puoleen, en niitä julkaisisi netissä ilman hänen lupaansa), mutta ohessa muutama muualta netistä bongattu viljantähkien hyödyntämis-idea.

Kahdessa ekassa kuvassa on hyödynnetty viljaa kimpuissa, toisessa vähän hienovaraisemmin, toisessa rouhealla, hieman hipahtavalla maalaisotteella.

Kuva

Kuva

Jos meillä olisi maalaishäät elo-syyskuussa ja ehkäpä jossain ladossa tms maalaisromanttisessa paikassa, ottaisin tuon rouheamman vaihtoehdon varsin vakavaan harkintaan hääkimppumielessä. Tai jos kaipaa morsiamena jotain.. hmm.. ehkä näyttävämpää ja perinteisempää, voisi tuo viljakimppu kedon kukikka höystettynä toimia hyvin kaasoilla (jos kaasoille tulisikin kimput rannekukkien sijaan).

Ja sinne maalaisromanttiseen latotyyliin sopisi myös nämä pöytäkoristeet:

Kuvat

Ihan kunnon nippu viljaa. Kun viljassa itsessään on aika kivasti hohtava lookki, ripauksella säihkettä (pöytänumerolappu), kaitaliinan runsautta (juuttikangasta, häh! Maalaisromanttista, mutta tuolleen rypytettynä mahtavan eleganttia) ja toisiinsa sointuvia yksinkertaisia elementtejä (vaaleat, yksinkertaiset kurpitsat ja elegantisti todella tumman ruskea kiiltävämpi pintainen liina) saa aikaan yllättävän hienostuneen tyylin. Tykkään!

Numeroita ja purkkeja

Nyt on oikein bongattu kaksi ideaa samassa kuvassa. Tai no aika useinhan kuvat on täynnä ideoita, mutta tässä kuvassa silmään pisti välittömästi kaksi kivaa ideaa pöytien somistukseen.

Kuva

Toinen idea on varmasti monelle hillopurkkeja hääsomistukseen miettineelle tuttu/itsestään selvä, mutta minäpä en ollut tullut ajatelleeksi, että korkeampia esim spagetin säilyttämiseen sopiville purkeillekin voisi olla käyttöä hääkattauksessa. Näin saisi tosiaan luotua korkeuseroja kukka-asetelmiin.

Jos ihastuit, esim Ikeasta löytyy suhte edukkaasti kaiken kokoisia purkkeja.

Toinen idea koskee tuota inspiraatiokuvan etualalla olevaa pöytänumeroa: Mahtava idea naulata talonumeroita kakkosneloseen tms laudan pätkään, huoliteltuun tai huolittelemattomaan. Eikä talonumeroiden ostaminen välttämättä räjäytä kukkaroa. Tai riippuu mitä haluaa, mutta ainakin pikaisella tsekkauksella Biltemasta näytti löytyvän edukkaita numeroita, jotka olisi varmasti passeteleita tähän tarkoitukseen.

Nyt inspiraatiokuvaa tarkemmin katsottuani, bongasin kolmannenkin tosi kivan idean: Pöytäasetelmissa on kyllä kätetty useamman sorttisia kukkia, mutta jokaiseen maljakkona toimivaan astiaan on laitettu vain yhden sorttista kukkaa. Näin kukin kukka pääsee kunnolla oikeuksiinsa, eikä asetelma ole silti tippaakaan tylsä.

Lankaa ja nauloja

Pöytänumerointi-ideoita etsiessä törmäsin parissa blogissa ideaan, joissa numerointiin on käytetty vasaraa, nauloja ja lankaa. Niin ja jonkin sortin lautaa.

Kuvat yllä täältä 

Ja, koska meikäläistä riivaa hillitön askarteluvimma, pyysin Pohjalaaselta hukkapalan hyllynpalaa pohjaksi, joutavia nauloja ja vasaran ja aloin paukuttamaan.

Ihan ekana piirsin naulan kärjellä piparkakkumuottia apuna käyttäen sydämen ja sit ei muuta kun nauloja ääriviivoille.

Ekan version tein niin, että täytin sydämen sisustan langalla. Kokeilin aika paksua villalankaa.. no, vähän pörröseltä näyttää.

Tokaan versioon laitoin nauloja tiheämpään sydämen ääriviivoille ja sitten hakkasin randomisti nauloja ääriviivojen ulkopuolelle. Ehkä ois voinu käyttää viivotinta ja tehdä neliön ton sydämen ympärille. Mutta noh, kuitenkin aloin sitten kieputtaa ohutta ompelulankaa ulkokehän nauloilta ääriviivojen nauloihin niin, ettei ääriviivojen sisäpuolelta vedellä niitä lankoja ristiin.

Itse tykkään enemmän tuosta "tyhjästä" sydämestä. Tosin, olis taas voinu suunnitella vähän enempi ennenku alkaa vaan tekee, niin ois saanu ton toisen reunan tasasemmaksi ja muutenki siistimmäksi.

Tässä mun askarteluinnossa on yks tosi huono puoli: Ei oo vielä päätetty et mitä sitä varsinaisesti häitä varten askartelis. Siksi siis vaan tälläsii extempore ideoita ja värkkäilyitä niistä aineksista mitä tarjolla on. Niin ja ilman sen suurempia mittailuita tms ;)

Aurinkoinen pipipäivä

Mitä saadaan kun lykätään morsiamelle flunssa, sunnuntai-iltapäivälle pilvetön taivas ja television olematon ohjelmatarjonta? Tylsistynyt morsian, joka päättää testata karkeasti sitä kattauksen suuntaa, jota on vähän miettinyt. Niin ja ihan ekana ennenkun näätte kuvia, pyydän huomioimaan etten jaksanut silittää liinaa, aitoja kukkia ei just nyt ollut käden ulottuvilla (saatikka oikean värisiä), lautasliinat on vaan isoimmat ja neutraaleimmat, jotka satuin löytämään jnejne.

Ajatuksen pohjana on kynttelikkö, johon saa nätisti kruunukynttilät niin, ettei näköyhteys vastapäätäistuvaan kärsi. No minulta löytyy yksi halppis kynttelikkö, kolmihaarainen sellainen. Todellisuudessa haluaisin sellaisen viisihaaraisen ja vähän tukevamman oloisen (siis oikeissa unelmissa, joissa ei budjettia tunnettaisi, haluaisin kristallikyntteliköt). Kynttelikköön sipaisin pitsinarulla (siis sellaisella joka nyt sattui kaapista löytymään) "pöytänumeron" eli tässä tapauksessa tuollaisen adventtikynttilän numerokoristeen.

Koska kynttilät tulevat korkealle, ajattelin sitten, että kukkien tulisi olla matalalla, taas niin, ettei ne ole näköyhteyksien häiriönä. No kotoahan ei siis löytynyt muuta kuin nuo räikeän pinkit tekokukkaset, mutta idean hahmottelu tässä lienee se pääpointti, ei se väri. Todellisuudessa siis haluaisin ainakin tällä hetkellä valkoisia kukkia.

Lautasliinojen taittelun kanssa olen ihan urpo ja sain aikaan kaksi jotain sinnepäin olevaa hahmotelmaa. Toisessa hahmotelmassa (siis onneksi on olemassa ihmisiä jotka sitten osaa oikeesti ne liinat taitella) yritin saada aikaan taskun, johon saattoi sujauttaa ohjelmaa/menua imitoivan valkoisen korttitaitelman ja tarvittaessa myös ruokailuvälineet. Toisena vaihtoehtona taittelin vaan liinan paketiksi "ohjelma-menun" alle.

Niin ja ihan pohjallahan on siis (törkeän ryppyinen) valkoinen pöytäliina, jonka päällä pitsikaitaliinaa markkeeraa pitsihuivi.

Hmm.. paljon on tuossa vielä kehittelyn varaa, ja ehkä sitten kuitenkin halajaisin jotain näyttävämpää ja runsaampaa... Ehkä.. Tuossahan on muuten se, että kynttelikköä ei ihan jokaisen vieraan väliin tulisi laitettua, vaan ehkä joka kolmannen jälkeen (?) tai esim kahdeksan hengen pöytään keskelle pöytää ja sitten yhdet tuikut tms ja sitten pienet kukat jokaisen kohdalle vähän niinko tässä ihan älyttömän hienossa havainnekuvassa:

Joo, oli tylsää. Mutta sainpahan vähän vahvistusta sille, että ajatusta tosiaan täytyy kehittää ja testailla oikeilla elementeillä hyvissä ajoin.

Löytöjä pöytien numerointiin

Nettikauppoja selaillessa olen törmännyt muutamiin aika hauskoihin tuotteisiin, joita voisi käyttää, tai joista voisi poimia ideoita pöytien numerointiin.

Amanda B:n verkkokaupasta bongasin nämä söpöt kannut ja purkin, joihin on maalattu numero kylkeen. Numeroita tosin löysin sivuilta ainoastaan kolmoseen asti, joten mikäli ei tee piiiiiitkiä pöytiä ei näistä ole kovinkaan pitkälle iloa.

Kuvat

Idea kuitenkin on sen verta hauska, että voisihan sitä soveltaa tuunaamalla kannuja itse. Maalaisromanttiseen henkeen sopisi vaikkapa tämä emaloitu kannu Ikeasta, jonka kylkeen sitten voisi jotenkin koettaa saada tarttumaan maalia tai sprayta (en tiedä kuinka onnistuu ja kestääkö).

Kuva

Jos keraamisen kannun haluaa, on mielestäni ainakin joskus jostain Tokmannillta tms löytynyt posliiniastioita joihin voi sitten itse maalata mieluisan kuvion. Tai voihan sitä vaikka lasikarahvin kaulaan kiinnittää nauhoin tagin, jossa pöydän numero tai nimi on.

Samalla idealla voisi jatkaa maljakoiden kanssa ja etenkin nyt ne, jotka aikovat käyttää esim lasipurkkeja ja metallipurkkeja kukkamaljakoina, onnistuvat varmaan helposti lisäämään pöytänumeron niihin, jos niin haluavat. Metallipurkkeihin voisi muuten poratakin numerot, jos siis haluaisi käyttää purkkia tuikkukippona eikä maljakkona..

Jos häihin tulisi vain neljä pöytää, voisi hyvin napata adventtikynttilöiden somistukseen tarkoitettuja numeroita talteen tai käyttää jopa numerokynttilänjalkoja.

Kuva

Itse löysin kynttilänumerot joulun jälkeisestä alesta ja täytyypä sanoa, että kyseisien numeroiden ideaa voisi soveltaa niin, että saisi numerot useampaankin pöytään. Peltisepän taitoja omaava voi leikellä sopivia paloja metallista ja maalata numerot siihen.

Vintagea henkivät numerokoristeet saisi varmastikin tehtyä myös itse, jos sattuu jostain löytämään sopivankokoisia peilimosaiikkipaloja. Mikseipä numerot voisi maalata johonkin muuhunkin lasikoristeeseen..

Jos haluaa päästä helpoimmalla, voi ostaa vaikkapa valmiita puukirjaimia tai -numeroita. Niitä tuntui löytyvän ainakin Sinellistä ja tokihan niitä kirjaimia on sisustusliikkeissäkin. Ja jos ostaa Sinellistä tai muusta askarteluliikkeestä, voi figuureja huoletta koristella omaan teemaan sopivaksi.

Kuva

Onhan niitä ideoita varmasti vielä vaikka ja mitä, esimerkiksi työkaverini häihin ovat miettineet kivaa, maalaisromanttista ja vähän erilaista ideaa pöytänumeroinnissa, mutta en halua tuota ideaa täällä huudella ennenkuin hänen häät on pidetty..

Mausteena juhlassa

Kuva

Laventelin lumoamana jatkan vielä yrttiaiheesta, nimittäin onhan niitä muitakin kauniin koruttomia, mutta kestäviä yrttejä, joita voisi käyttää somistuksessa. Etenkin rosmariininoksia olen bongannut lautasliinojen kyljestä ja kieltämättä ovat viehkeän maalaishenkisiä.

Kuva

Tykkään, paljon! Voisi vaan tulla jokseenkin hintavaksi jos kaupasta tuoreet oksat ostaisi.
Rosmariinin oksia edullisemmin yrttejä saa somistukseen nimeämällä pöydät eri yrttien mukaan.

Kuva

Itse saattaisin viedä idean pidemmälle korvaamalla osan pöytäkukista kyseisillä yrteillä tai korvaamalla vieraslahjakarkit yrtin taimilla. Vaatisi tuo taimien kasvatus vaan valtavasti tilaa, aikaa ja viherpeukaloa. Mutta olisipahan jotain vähän erilaista.