Nauhoja

Olen ihan äärimmäisen ihastunut kaikenlaisiin nauhoihin, etenkin satiininauhoihin. Vai mitä voisi sanoa tästä pinosta:

Mihinkä näitä nauhoja nyt sitten on tulossa? No meidän häissä niitä tulee ainakin karkkibuffa-tötteröihin. Mutta missäs muissa yksityiskohdissa niitä nauhoja vois käyttää?

Tuoleja somistamassa?

Kuva

Aika kivasti saatu esim häiden teemaväri mukaan pujottelemalla nauhaa tuolin pinnoihin. Ja tokihan tuossa lisää juhlavuuttakin tulee suht arkisiin istuimiin. Mutta onko tuollaisia tuoleja sitten liiemmin tarjolla suomalaisissa juhlapaikoissa? Meidän juhlapaikassa ei ole.. Sen sijaan tällaisia seuraavan kuvan kaltaisia klaffituoleja saattaisikin olla.

Kuva

Kuvassa nauhoja on käytetty vihki"tilan" somisteena tuolirivien päihin laitettuna käytävää reunustamassa. Ihanan raikas idea puutarhavihkimiseen, mutta miksei myös itse juhlatilaan (vaikka se sisätiloissa olisikin). Varsinkin, jos käytössä siis tosiaan on siistejä tuoleja, mutta haluaa niihin vähän juhlavuutta, mutta ei ihan tuolien huputtamiseen halua lähteä, voisi nuo nauhat toimia hyvinkin. Tosin, aika monta metriä joutuis nauhaa ostamaan.. Mutta voisihan sitä somistaa vaikka ainoastaan morsiusparin tuolit.

Tai jos nauhaa laittaisikin kakun ympärille.

Aika klassisen kaunis kokonaisuus. Kuva

Aika ylvään näköinen kun on noin komia rusetti ja joku blingi-koristekin. Kuva

Kaunista niin kauan kunnes kakku aloitetaan... Mutta ei olis välttämättä huono idea. Ja miten suloisia ohuet satiininauhat olisikaan muffinsien ympärillä rusetilla? Tämä oivallus aiheuttikin mussa sellasen pienimuotoisen "pakkosaada" efektin, kunnes tajusin, kuinka mielettömästi siihen rusettien solmimiseen tuhraantuisi aikaa..

No nuo kaksi ekaa ideaa ei liene mitenkään ennen kuulumattomia, eikä varmaan ole seuraavatkaan, mutta ainakaan omalla kohdalla ei ole tullut vastaan juhlapöytää, jossa kaitaliinana on upeita ja erilaisia pitsinauhoja.

Suloisen herkkää. Kuva

Mielestäni kyseinen idea mahdollistaa rustiikkisen romanttisen ja väriteemaan sopivan pitsikaitaliinan. Ja onhan tuo jotain ihan erilaista kuin ne tylli-, organza- tai kuitusilkkikaitaliinat (vaikka paikkansa toki niilläkin).

Sitten vielä yksi idea kuvien kera, johon ihastuin ihan valtavasti:

Ooo.. BlingBling.. Kuva

Suorastaan henkeäsalpaavan kaunis yhdistelmä kimmeltävää kristalliketjua ja kiiltävää satiininauhaa korkeuksissa päiden yllä valoa kauniisti hohtamassa. Tykkään.. Mutta ei taida tämäkään meidän häihin sopia saati olla muutenkaan mahdollinen..

Todennäköisimmin meillä nyt sitten noista ihanista ideoista huolimatta pitäydytään toooodella paljon hillitymmissä toteutuksissa, kuten kutsujen somisteena, herkkukippojen ympärillä tms. Mutta kaikki (tai ainakin melkein kaikki) on vielä mahdollista, varsinkin, kun nää meidän häät on vielä(kin) näin vaiheessa).

Sunnuntai-iltapäivän askartelua

Kun nyt on tuollainen harmaa sää ja talo on tyhjillään, niin mikäs sen kivempaa kun laittaa tunnelmallista musiikkia soimaan ja istuttaa ittensä keittiönpöydän ääreen kera liiman, silkkipaperin, kakkupaperin ja vähän pahvinkin. Ja tässä aikaansaannoksia (varoituksen sana taas, en ole mitenkään millintarkkaan ja kieli keskellä suuta näitä väkerrelly, vaan lähinnä hutassu kasaan, että saa paremman kuvan siitä miltä nää ideat oikeesti näyttää):

Puolikas paperipitsilasinalunen tötterön juuressa.

Kokonainen paperipitsilasinalunen takaa, ei luonnollisestikaan riitä kokonaan ympäri.. Tässä muuten saa tuhertaa liiman kanssa niin paljon, että kannattaa valita jotain tukevaa paperia/pahvia.

Pitsi sisäpuolella. Näitä tötteröitä vois muuten tehä ilman kakkupapriakin vaikka suoraan sellasista näteistä kuviopapereista. Piirrät siis sopivan kokosella lautasella (tai siis harpilla joka lienee ihan keksitty tähän tarkoitukseen) ympyrän paperiin, leikkaat, puolitat ja kierrät rullalle niin, että ympyrän kehä on tossa ylhäällä.

En kyllä oikein vielä keksiny miten ton sisäosan sais siistiksi.. Ehkä tämä tällaisenaan toimisi valmiina hääkarkkitötterönä niin että häänamit siis olis jo tötterössä, ettei se sisäosa niin pistä silmään ;)

Normikokoisesta kakkupaperista puolikas käärittynä tötterölle silkkipaperin kanssa. Saa kivasti vähän lisää paksuutta ja teemaan sopivaa väriä.

Ja ilman silkkipaperia.

Kakkupaperitötterön pitää kasassa tarrasta leikattu sydän..

Isompia herkkurohmuja/herkkuja varten voi somistaa pahvisen kertsimukin pienellä pitsilasinalusella ja kirjoittaa siihen sitten vaikka ton "Love is Sweet" tms. Sopis muuten hyvin vaikka vaahtiksille :) 

Karkkimukia voi myös lisäkoristaa, vaikka sitten satiininauhalla. Pienempi rusetti näyttäs paremmalta.

Nää on kaikki karkkibuffaa silmällä pitäen tehtyjä ja kaikissa yritin käyttää kakkupaperia (kun sitä nyt on). Muutenhan kaikki oli ihan omista askartelujämävarastoista löytyviä. Taidan alkaa todella mieltymään tähän kakkupaperiin, vaikka en ihan vielä oo selvillä miten se meidän muuhun mahdolliseen tunnelmaan sopisi... no ehkä se vaan laitetaan sopimaan ;)

Kakkupaperia (taas)

Viikonloppuna tarttui anopin ja pohjalaasen siskon kanssa tehdyllä kaupunkireissulla kaupasta matkaan nippu lasinaluskokosia paperipitsejä ja tylsänä hetkenä päätin sitten testata, miten sitä paperia voisi hyödyntää somistuksessa. Pikainen, käteen sattuneeseen korttipaperiin väkerretty viritys..

Eli todennäköisesti itse käyttäisin kakkupaperia vähän epäsäästeliäästi niin, että taittaisin paperin kahtia ja liimaisin kiinni paikkakorttiin niin, että pitsi sulostutta myös vastapäätä istuvaa. Samoin "Menu"-kortti, siinäkin on taustapuolella somisteena puolet kakkupaperista. Toisaalta sinne toiselle puolellehan voisi sitten laittaa vaikka ohjelman..

Noita pieniä lasinaluspapereita voisi käyttää myös kuvan osoittamalla tavalla:

Kuva

Tykkään.

Pöytäliinamietteitä

Joo-o täällä mietitään niinkin syvällisiä hääasioita kuin pöytäliinoja. No ja miksipä ei? Meillä ei meinaan tulla hommaamaan valtavia määriä somisteita juhlatilaan, joten niihin muutamiin haluan panostaa ja ennenkun viittii panostaa, täytyy miettiä kunnolla. Koska se mun aiemmin täällä esittämä pöytäliinarakkaus, eli runsaat tyllikerrokset, ei tule budjettisyistä meidän häihin rantautumaa, täytyy keksiä jotain muuta. Ja tällä hetkellä se jotain muuta on pitsiä.

Ihan alkajaisiksi meikämorsian tilasi jo kauan haaveilemansa pitsikaitaliinat malliksi.

Hinta vaan on sen verta suolainen, että täytynee harkita jotain edullisempaa vaihtoehtoa. Testasin silti ihan huvikseni, miltä kaitaliina näyttää valkoisen ja vaaleansinisen päällä.

Ylläri, pitsin kuvio erottuu huomattavasti paremmin värilliseltä pohjalta. Näkisin hyvinkin helmenharmaan/kyyhkysensinisen pohjan päällä noita liinoja.Tai kenties jotain muita, edullisempia pitsiviritelmiä. Niin siis liinahan on H&M:ltä ja maksaa pikkusta vajaat 15 euroa. Ei paha jos olet tilaamassa yhden tai kaksi kotiin kattausta sulostuttamaan, mutta jos meinaisi 100 hengen häihin... Ei onnistu.. Tämäkään. No aina saa haaveilla. Eivätkä liinat hukkaan menneet, sillä näen ne jo mielessäni karkkibuffaa koristamassa.

Pääsiäisen "meiningit" ja "aarteita"

Kyl se vaan on kumma, kuinka neljän päivän vapaat hujahtaa ohi valtavaa kyytiä. Vaikka meillä tosin meinasi kyyti tyssätä Tampereelle perjantaina, kun auto päätti, ettei kyllä lähde savoon. No kaikeksi onneksi saatiin hinuri ja sijaisauto kolmeksi päivää, kiitos auton oston yhteydessä tulleelle vuoden voimassa olevalle autopalveluturvalle.

Matka siis jatkui, muutaman tunnin viiveen jälkeen meikäläisen äiteen ja iskän luo. Siellä sitten syötiin. Ja syötiin. Ja saunottiin. Ja syötiin. Ja käytiin pilkillä!

Aivan mahtava kevättalven keli. Aurinko paistoi eikä tuulesta ollut tietoakaan. Oli melkein kuuma. Mutta ei tarvinnu kuitenkaan pelätä heikkoja jäitä. Oheisen kuvan kaira oli melkein raitojaan myöden jään sisässä ennenkun läpi pääsi. On muuten myös tilanne kuvia poffuliinista kairaamassa. Ei niistä sen enempää..

Mutta niin, ei teitä nyt varmasti oikeesti kiinnosta meikäläisen pääsiäispuuhat, vaan nuo otsikossa mainitut aarteet. Äitin kanssa luonnollisesti höpötettiin häistä ja se oli etenkin kiinnostunut väriteemasta. Meinaa nimittäin teettää mekon kyseisiä kemuja varten. Ihana äiti :) Ja tuli puhe pitseistä. Äitipä kaivoi sitten omat kaappien perukat ja antoi tyttärelle "lainaan" ihan ne pitsiliinat, jotka tytär tahtoi. No minä tyttöhän kahmaisin heti kaksi isompaa ja neljä pienempää (kate-) liinaa Turkuun tuomisiksi.

Maalaisromanttisissa häissä niitä liinoja (ja varmaan isoa kasaa muita) voisi käyttää vaikka oheisen kuvan tavalla yhdistettynä tyylikkääseen harmaaseen.

Kuva

No ei aarteet siihen loppuneet, vaan bongasin myös äidin maljakko ja vaasi valikoiman karkkibuffa mielessä ja sieltä löytyy ainakin pari ihan kivaa sylinterimaljakkoa siihen tarkoitukseen. Ja sitten löysin oman hopealusikkani, jonka olen kummeiltani joskus saanut. Ehkä häälahjalistaan voisi kirjata tusinan verran samanlaisia. On meinaan aika herkku.

Niin tuo hopea kippo, jossa nuo namut on. Se on anopilta saatu. Se ei itse keksinyt sille käyttöä ja alunperin kysyin sitä lainaan häitä varten. No anoppi sitten lahjoitti sen minulle. Ei ihan tarkkaan tiedetä mikä se on, mutta epäillään, että se voisi olla brittityylisiä aamiaisia tai teepartyja harrastavan marmeladi-voi astia. Tuossa kun on kaksi syvennystä joihin menee ovaalit lasiastiat, jotka voisi siis hyvinkin olla edellä mainittuun tarkoitukseen sopivat. Itse ajattelin, että voisi olla kiva hilloastia juustoille. Tai sitten johonkin muuhun tarkoitukseen.

Palatakseni vielä pääsiäisenä käytyihin hääkeskusteluihin: Äiti lupasi kätevänä emäntänä toteuttaa yhden melkein koko hääsuunnittelujeni ajan mielessäni muhineen idean. Mutta en kerro siitä vielä enempää, vaan sitten vähän myöhemmin, kunhan on varmempaa toteutuuko idea.

Lippusiimoja

Kuva

Eihän nämä nyt mikään uusi juttu ole, lippu-/viirinauhat häätilan koristuksena, mutta halusin nyt tännekin laittaa pari ideaa aiheeseen liittyen. Ja oheiset ideat sopii etenkin häihin, joissa on jo innostuttu aiemmin hehkuttelemistani paperipitseistä.

Kuva

Kuva

Kuva

Aika romanttisia sanoisin. Etenkin nuo viimeiset ruusukuvioiset. Mietin vaan, että mitenhän ne mahtaa olla tehty? Meinaan tuskin kukaan niitä on käsin leikellyt? No meikäläisen väkerrys taidot ei siihen ainakaan riittäisi, hermoista puhumattakaan.

Enkä malta olla jakamatta tätä suloista "viirinauhaa" vaikkei se nyt ihan viirinauha olekaan, niin suloinen ja hellyyttävä se on.

Kuva

Kaksi eri pitsityyliä kimpun koristuksena

Jatketaan vähän ennen Rooman reissua aloittamaani pitsi-intoilua, bongasin nimittäin pari söpöä kimppua, joiden sitomisessa on käytetty pitsiä. Ja mikä hauskinta, nää on kyllä ihan eri henkiset, vaikka molemmissa tosiaan sitä pitsiä on.

Kuva

Ylempi kuva on ihan selvästi maalaisromanttisempi, siitä pitää huolen juuttikangas, jota sitten on söpöstetty pitsillä ja helmillä. Alempi kimpuista on sitten ihan erimaata, jotenkin ehkä hienostuneempi. En toki sano, että maalaisromanttinen ei olisi hienostunutta, mutta jotenkin alemmasta kimpusta huokuu marmorilattiat jne enemmän..

Kuva

Tulipa näistä kimpuista mieleen, että tämä morsian on vähän niinku noiden kahden maailman välissä sen suhteen mitä häiltään ja niiden tunnelmalta haluaisi. Toisaalta reippaan rosoinen maalaisromanttisuus ja oman käden jälki vetää puoleensa siinä missä toisesta kädestä puolelleen koettaa kiskoa kiillotettu juhlasali kristallikruunuineen ja ylellisine koristuksineen. Ja kun molempia ei voi saada, varsinkaan jos haluaa tyylikkäät häät. Kummassakin puolensa, paikka sanellee sitten sen, kumpaan suuntaan lähdetään.

ps. tänään mennään katsomaan yhtä potentiaalista hääpaikkaa. Jännittää.

Pitsinpaloja helmassa

Kuva

Tämä on taas näitä "voi ei, miten iki-ihana!" -hetkiä. Melkein itku tuli (hormoonnit hyrrää) kun näin tämän kuvan puvusta, jonka helmassa on kerrassaan upea, vanhaa henkivä pitsisomistus. Ja miten se onkaan sujuvasti yhdistetty ohueen, laskeutuvaan kankaaseen. Ja värikin on ihana, kun on ehkä hieman tuollaiseen harmaan siniseen taittava (siis tuossa mekon kankaassa). Tai sitten mun silmät vähän valehtelee, mutta silti. Love Love Love. (voi sääli niitä ketkä joutuu mun kanssa mekko-ostoksille)

Pitseihin hurahtanut

Voi, olen niin ihastunut kaikenmaailman pitsisomistuksiin. Paperipitsit oli siis vaan alkulämmittelyä, sillä nyt on päästy tekstiilipitseihin ja etenkin niiden käyttöön missäs muuallakaan kuin pöydän päällä.

On rustiikkista puuvillapitsiä söpösti ryppäinä. Vaikka pitsit löytyisivätkin mummon lipastonlaatikosta, ei noista tule mielestäni mummolafiilistä niin paljoa, etteikö niitä voisi käyttää nuoren parin häissä.

Kuva

Eikä näytä hullummalta vähän teollisemman näköisetkään pitsit, kun kontrastina on rouhea puupöytä tai muuten vaan siisti pöytä, jonka kanssa syntyy kontrastia.

Kuva

Kuva

Kuva

Jos nuo aiemmat vaihtoehdot oli hieman maalaisromanttisempia, on seuraava vähän eri maata. Romanttista kyllä, mutta myös jotenkin prameaa. Kenties lumikuningattaren häihin?

Kuva

Vaan ihan joka paikasta ei varmaan löydy yhtä rouheita pöytiä kuin kuvissa ja joillekin yltiöpäinen pitsi voi mennä yli romanttisuusrajan. Siksipä on hyvä olla jotain siltä väliltä: pohjalle häiden väriteemaan sopivaksi sävytetty pöytäliina, päälle ohuen kevyt pitsiliina.

Kuva

Ei ehkä kaikkiin pöytiin, varsinkaan jos vieraita on paljon, mutta kenties morsiusparille tai vaikka herkkubuffan alle...

Kuva

Sitten ei muuta kun kirppareita, sukulaisten vinttejä ja nettikauppoja koluamaan, tai jos on kätevä käsistään, voihan sitä itsekin virkata tai nyplätä.

Kahden viimeisen kuvan pitsiliinat H&M:ltä

Keijukaismorsiamen töppöset

Siis ehkä maailman suloisimmat ja herkimmät morsiamen kengät, joihin olen ikinä hääblogeja ja valokuvaajien blogeja selatessani törmännyt!

Kuva

Tämä morsian suuntaa pian täältä kansallispilkan kohteesta toiseen, meinaan Tampereelle ja siellä häämessuille rakastumaan blingbling-sormuksiin ja pitsi unelmapukuihin (ja ahdistumaan yleisöruuhkaan). Kenties palaamme sitten myöhemmin jonkin sortin messupostauksen merkeissä, jos vaikka muistan napsia kuvia kaikessa tuoksinassa..

Lisää pelti-pitsiä herkkubuffaan

Jos pitsikuosit innostaa karkkibuffan kipoissa, löytyy sopivaa materiaali mm Ikeasta.

Kuvat

Eihän nämä varsinaisesti ole keittiö puolen tavaraa, mutta luulisi ettei hyvin pestyinä ole suurta vaaraa, että namut imisivät itseensä haitallisia aineita. Ainakaan jos ei kyseisissä astioissa ala ihan pidempiaikaisesti herkkuja säilytellä. Niin ja voihan noihin laittaa muutakin kun herkkuja, vaikka sitten ihan kukkia, mihin tarkoitukseen ne on suunniteltukin.

Mutta kyllä tossa ylimmäisessä ruukussa vaahtokarkit näyttäisi makeilta. Tai sitten muunkinlaiset namut jos ruukun sisään vielä laittaisi teemäväreihin sointuvaa silkkipaperia. Täytyypä itseasiassa käydä tsekkaamassa löytyykö meidän Ikeasta noita ja ostaa pari varastoon odottamaan juhlintoja.