Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinteet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Jotain sinistä. Jotain vanhaa. Jotain lainattua.

Kuva
Kun näin kuvan, ainakin omassa mielikuvituksessani näin, kuinka morsian on hoitanut kolme kärpästä yhdellä iskulla: Jotain lainattua voisi hyvinkin olla isoäidiltä lainattu upea rintarossi, jolla morsiuspuvun helman vuoreen on kiinnitetty Jotain vanhaa ja Jotain sinistä, eli mahdollisesti jostain vanhasta vaatteesta tms leikatusta sinisestä kangassuikaleesta tehty rusetti. Ja tuleepa tuossa varmaan se Jotain uutta myös, pukuhan saattaa olla ihan upo uusi.

Aikas herkku idea.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Seitsemän kukkaa tyynyn alla?

Niin se vaan juhannut tuli ja meni, helteisen kuumana asfalttiviidakossa oman kullan kanssa kaksin nautiskellen. Eli ei siis ollut tarvetta kerätä seitsemää kukkaa tyynyn alle siinä toivossa, että näkisi tulevan miehensä unessaan. Päin vastoin, eikai tässä vaiheessa enää uskaltaisi ottaa sitä riskiä, ettei oman pohjalaasen naama ilmestyisikään uniin.. :D
Ne seitsemän kukkaa nyt ainakin. Ihanan raikas, rento ja niityltä poimitun oloinen kimppu. Kuva

Ei vaan, kyllä se on tässä, se mies jonka kanssa menen ensi talvena naimisiin jne. Juhannuksena se ei suostuisi häitään viettämään. Tämän asian hän ilmaisi minulle jo öö.. ainakin kymmenettä kertaa, kun ajettiin eilen kohti Ruissaloa ja nähtiin matkalla sellanen sydämen muotoinen tienvarsikyltti.

Pohjalaasen mukaan häät juhannuksena on itsekäs teko pariskunnalta, koska siinä pilaa muiden juhannuksenvieton. No, en ihan allekirjoita pohjalaasen mielipidettä, vaikka itse en henkilökohtaisesti haluaisi häitäni juhannuksena viettääkään. Onhan se juhannas tavallaan (sellaisella Suomi-Filmi-tavalla) romanttinen ja perinteikäs häiden ajankohta, joten jos jotkut sen päiväkseen valitsee: Antaa mennä vaan :)

Sen verran mietin pikaisesti omalle kohdalle, että jos häät haluaisin juhannuksen tienoolla pitää, pitäisin ne ehdottomasti juhannusaattona, meren tai järvenrannalla ja melkoisen rennoissa tunnelmissa. Saunomista olisi ehdottomasti halukkaille tarjolla, enkä toivoisi vieraiden missään nimessä saapuvan paikalle jäykissä puvuissa tai piikkikoroissa.

Itse tehty, huolettomasti eriparinen tyyli kokonaisuutena sopii mielikuvieni Juhannushäihin, kuin nenä päähän. Kuva

Juhlat jatkuisi aamuun asti, hääparilla ei olisi kiire minnekään, vaan kokko palaisi ja musiikki ja nauru raikaisi läpi yön. Booli tehtäisiin maitotonkkaan ja vene täytettäisiin jäillä ja juomilla (ja ankkuroitaisiin visusti maankamaralle). Ruuaksi uusia pottuja ja kalaa, raikkaita salaatteja ja rosvopaistia. Somistuksena maitohorsmaa ja muita luonnonkukkia.

Niityltä poimittuja? Ja vielä sinkki ämpärissä. Asetelma suorastaan huutaa maalaisromanttista Juhannus-tunnelmaa. Kuva

Kuullostaa juhannukselta, kesältä ja rennolta meiningiltä. Mikä sitten erottaisi tilaisuuden muista kesä-/juhannuskekkereistä? No ei paljon mikään muu kuin hääpari. Ja eikös hääpari ihan joka tapauksessa tee häistä häät?

perjantai 25. tammikuuta 2013

Riisin korvikkeeksi

Riisin heittely morsiusparin päälle taitaa olla jo aika vanha tapa, mutta nykyisin ei vissiin enää kauheen innoissaan olla riisistä, koska se houkuttelee lintusia kirkkoihin sisään, roskaa ja eipä se ilmeisesti kauheen kivalta tunnu kun jyväsiä löytyy alusvaatteista ja hiuksista pitkin iltaa.

Mutta vaihtoehtojakin löytyy. Saippuakuplat lienee yksi aika suosittu versio riisin heittelystä, mutta itse en jotenkaan niille kuplille lämpeä. Ehdoton ei ei läimäistään muovi/papericonfeteille, jotka ikävästi jäävät sotkemaan paikkoja.

Sen sijaan tämä tyttö lämpeää ruusun terälehdille ja kuivatuille laventelinkukinnoille. Nättiä, luonnollista ja kaunista, eikä eläimet syö niitä. Tosin sottaavathan nekin, mutta ainakin häitään pian juhlivalle ystävälleni kirkon suntio oli sanonut ruusun terälehtien olevan ihan kätevä haravoida pois kirkon pihalta.

Ja sitten itse asiaan, nimittäin netin ihanasta maailmasta bongaamiini ideoihin. Sen sijaan, että jokainen vieras kahmaisisi korista terälehtiä kämmentensä suojiin odottamaan morsiusparin ylle heittämistä, löysin todella nättejä ideoita tötteröistä, joihin lehtiä oli laitettu.

Kuva
Kuva
Kuva

Musikaaliselle parille ihana idea on nuo nuottisivuihin sujautetut ruusut, kun taas omalla kohdallani suurimman ihastuksen herätti vintage-henkinen kakkupaperitötterö kuivatuin ja näin ollen murretumman väriseksi muuttunein terälehdin.

Mites teidän häissä, toivotellaanko teille hedelmällisyyttä jyväsin, terälehdin, saippuakuplin tai jotenkin muuten?

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Miehen vika!

On on, tämä on ihan puhtaasti miehen vika että häät on tulossa. Ja se oli ihan puhdas vahinko, ei se ees yrittäny yhtään! Muutaman lasillisen jälkeen kesäilta teki taikansa, siinä ihan yllättäen väkijoukon keskellä pieni ajattelematon kurotus ja tsadam!

Se piruvie nappasi sen, jo kolmissa häissä heitetyn sukkanauhan!


Tästä vahingosta on nyt reilu viitisen vuotta aikaa ja askeleita seuraavaa heittokertaa kohti on otettu hitaasti mutta varmasti. Niin, että eihän sitä nyt naimisiin menemättäkään voi olla kun on kerta tollanen pitsinen taakka. (No ehkä me ihan muutenkin mentäs naimisiin ;) ). Vaikka ei tässä kuitenkaan sukkanauhan saamisesta seuranneena kesänä naiduksi ole päädytty.

Mutta se on varmaa, että heittää se pitää. Eihän sitä tekemättäkään voi jättää, menisi hyvä putki poikki.

Onko teillä käynyt tuuri kimppujen ja sukkanauhojen kanssa? Entä nakitetaanko teillä näillä perinteisillä keinoilla tulevien vuosien morsmaikkuja ja sulhoja?


sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Jotain sinistä

Ehkäpä tässä voisi olla minun jotain sinistä. Sain Kalevala Korun Naisen ääni-riipuksen ylioppilaslahjaksi ja täytyy kyllä sanoa, että sille on ollut aivan liian vähän käyttöä, vaikkakin putsausta se vaatisi (kiitos ihosta irtoavan rasvan jne). Ja vähäisen käytön takia, se sopisi mainiosti tärkeän päivän kaulaan laitettavaksi.




Periaatteessa koru voisi olla myös jotain vanhaa, vaikkakin se on ainoastaan kuutisen vuotta vanha (onko siihen joku vuosi määrä milloin se jokin on riittävän vanhaa ollakseen jotain vanhaa?)




Nyt sitten vaan miettimään, millainen puku sopisi yhteen korun kanssa. Ainakin se vaatii tilaa hieman solisluiden alapuolella. Tätä voisi muuten täydentää saman sarjan korvakoruilla, että vinkvink vaan rakas!

Kuva