Näytetään tekstit, joissa on tunniste ideat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ideat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. marraskuuta 2013

Drinks are on us

Meidän juhlatilassahan ei ole mitään anniskeluoikeuksia eli itte juomat hommataan. Ei olla vielä pääty Pohjalaasen kanssa ihan samalle sivulle siitä mitä juomia ostetaan, mutta ostettiinpa mitä tahansa, haluan jotain seuraavanlaista aiheeseen liittyen:

Kuva
Siis tämä kokonaisuus on jotenkin tosi suloinen.. oon niin kateellinen tohon jenkkilämeininkiin noiden huonekalujen kätön osalta.. Kuva
Pitäähän sitä olla vieraille menu juomista, varsinkin, jos tarjolla on jotain muutakin kuin perus koffia ja upcideria. Ja mitä suurimmissa määrin olen ihastunut noihin kauniissa kehyksissä oleviin liitutauluihin, joihin menu sitten on laadittu.

Tykkään asettelusta, tykkään kehyksistä. Kuva
Eli ei muuta kun etsimään riittävän prameita kehyksiä ja liitutaulumaalilla sutimaan? Vaan jospa virittäis ideaa niin, että pääsee helpommalla ja ostaisi kauniisti kehystetyn peilin ja kirjoittaisi juomamenun peiliin. Pitäisi vaan ostaa sitten sellaista pois pestävää tussia, joka kuitenkin tarttuu peiliin (onko sellaista edes), koska en luottaisi siihen, että ihan yhellä kertaa saa tekstin menemään oikein jne..

Ideaa muuten ehdotettu Pohjalaaselle ja se näytti vihreää valoa, wuhuu! Ei muuta kun peiliä etsimään...

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Nauhoja

Olen ihan äärimmäisen ihastunut kaikenlaisiin nauhoihin, etenkin satiininauhoihin. Vai mitä voisi sanoa tästä pinosta:


Mihinkä näitä nauhoja nyt sitten on tulossa? No meidän häissä niitä tulee ainakin karkkibuffa-tötteröihin. Mutta missäs muissa yksityiskohdissa niitä nauhoja vois käyttää?

Tuoleja somistamassa?

Kuva
Aika kivasti saatu esim häiden teemaväri mukaan pujottelemalla nauhaa tuolin pinnoihin. Ja tokihan tuossa lisää juhlavuuttakin tulee suht arkisiin istuimiin. Mutta onko tuollaisia tuoleja sitten liiemmin tarjolla suomalaisissa juhlapaikoissa? Meidän juhlapaikassa ei ole.. Sen sijaan tällaisia seuraavan kuvan kaltaisia klaffituoleja saattaisikin olla.

Kuva
Kuvassa nauhoja on käytetty vihki"tilan" somisteena tuolirivien päihin laitettuna käytävää reunustamassa. Ihanan raikas idea puutarhavihkimiseen, mutta miksei myös itse juhlatilaan (vaikka se sisätiloissa olisikin). Varsinkin, jos käytössä siis tosiaan on siistejä tuoleja, mutta haluaa niihin vähän juhlavuutta, mutta ei ihan tuolien huputtamiseen halua lähteä, voisi nuo nauhat toimia hyvinkin. Tosin, aika monta metriä joutuis nauhaa ostamaan.. Mutta voisihan sitä somistaa vaikka ainoastaan morsiusparin tuolit.

Tai jos nauhaa laittaisikin kakun ympärille.

Aika klassisen kaunis kokonaisuus. Kuva
Aika ylvään näköinen kun on noin komia rusetti ja joku blingi-koristekin. Kuva
Kaunista niin kauan kunnes kakku aloitetaan... Mutta ei olis välttämättä huono idea. Ja miten suloisia ohuet satiininauhat olisikaan muffinsien ympärillä rusetilla? Tämä oivallus aiheuttikin mussa sellasen pienimuotoisen "pakkosaada" efektin, kunnes tajusin, kuinka mielettömästi siihen rusettien solmimiseen tuhraantuisi aikaa..

No nuo kaksi ekaa ideaa ei liene mitenkään ennen kuulumattomia, eikä varmaan ole seuraavatkaan, mutta ainakaan omalla kohdalla ei ole tullut vastaan juhlapöytää, jossa kaitaliinana on upeita ja erilaisia pitsinauhoja.

Suloisen herkkää. Kuva
Mielestäni kyseinen idea mahdollistaa rustiikkisen romanttisen ja väriteemaan sopivan pitsikaitaliinan. Ja onhan tuo jotain ihan erilaista kuin ne tylli-, organza- tai kuitusilkkikaitaliinat (vaikka paikkansa toki niilläkin).

Sitten vielä yksi idea kuvien kera, johon ihastuin ihan valtavasti:

Ooo.. BlingBling.. Kuva
Suorastaan henkeäsalpaavan kaunis yhdistelmä kimmeltävää kristalliketjua ja kiiltävää satiininauhaa korkeuksissa päiden yllä valoa kauniisti hohtamassa. Tykkään.. Mutta ei taida tämäkään meidän häihin sopia saati olla muutenkaan mahdollinen..

Todennäköisimmin meillä nyt sitten noista ihanista ideoista huolimatta pitäydytään toooodella paljon hillitymmissä toteutuksissa, kuten kutsujen somisteena, herkkukippojen ympärillä tms. Mutta kaikki (tai ainakin melkein kaikki) on vielä mahdollista, varsinkin, kun nää meidän häät on vielä(kin) näin vaiheessa).

tiistai 15. lokakuuta 2013

Avioliittoneuvoja vastanaineille

Siellä Ikeassa kierrellessä bongasin myös nämä hauskat vihkot ja siitä se ajatus sitten lähti: Naisvieraat kirjatkoon hajuvesipullolla koristettuun vihkoon omat avioliitto-/parisuhdevinkkinsä tuoreelle vaimolle ja miehet sitten omansa pohjalaaselle tohon apinavihkoon. Tulispahan sit ainakin toivon mukaan hauskempia vinkkejä, kun ne perus "halatkaa toisianne" "antakaa toisillenne anteeksi" jne, mitä laitetaan yleisesti ottaen noihin vinkkivihkosiin, kun nyt saa suoraan kohdistaa vinkit miehelle tai vaimolle.


Tietysti voisi olla hauska myös saada vinkkejä miehiltä vaimolle ja naisilta miehelle.. Tätä asetelmaa täytyykin pohtia vielä..


Mutta onko nuo liian räikeitä neonväreissään meidän vähän ehkä murretumpaan värimaailmaan?

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Karkkotötteröt - ne meidän häihin tulevat

Alkuviikko on sujahtanut ohi taas niin sutjakasti, ettei paljo ole bloggeriin ehtinyt jakamaan viikonlopun askartelupaskartelu tuotoksia. Mutta nyt, myöhemmin kuin ei milloinkaan esittelen teille karkkibuffaan tulevat tötteröt, joita kaasojen kanssa viikonloppuna väsäiltiin.


Oon kyl aika ylpee näistä :) Ja jos tykästyit, tässäpä sulle ohjeet:

Tarvitset palan kaunista paperia (itsellä 20 cm x 20 cm), satiininauhaa (30 cm niin ei jää liian niukaksi. tosin päistä leikkelen sitten muutaman sentin pois niin saan siistit rusetit aikaan), sakset, kuvioleikkurin tai kuviosakset, teippiä ja rei'ittäjän.

Taita paperi kahtia kulmittain. Tee taitoksesta "terävä"...


... jotta paperi on helpompi repäistä kahtia. Itse käytin sen verran paksua paperia, että repäisyn alku piti aloittaa saksilla.


Aseta paperi eteese niin, että pisin sivu jää vasemmalle. Se puoli, jonka haluat olevan päällä, on nyt pöytää vasten. Käännä alaspäin osoittava kolmion kulma ylöspäin noin sentin tai parin päähän ylöspäin osoittavasta kulmasta (en osaa kuvailla näitä, joten kts kuvat).


Käännä se ylijäävä osuus kuvan osoittamalla tavalla..


.. ja teippaa äkkiä! Kappas, sulla on siinä tötterö!


Leikkaa tötterön yläreuna kuviosaksilla tai leikkurilla siistiksi.


Tee rei'ittäjällä kaksi reikää tötterön yläreunaan sille puolelle, jossa ei ole teippiä. väli noin pari senttiä.

Pujota nauha rei'istä.


solmi.


Käännä tötterön pisin reuna itseesi päin rusetin tekoa varten.

Tee rusetti lenkit niin että ylempänä oleva nauha on vasemmassa ja alempana oleva oikeassa kädessä.


vasemmassa kädessä oleva lenkki kiepsahtaa oikeassa kädessä olevan yli ja alta ja sitten sulla on rusetti jonka pitäisi kääntyä oikein päin tötteröön nähden. Jos ei käänny, avaa rusetti ja kokeile toisin päin.

Tosi hienot ohjeet. Mutta tehän ootte kaikki niin eteviä, että ilman ohjeitakin osaatte :)


Mutta mitä ootte mieltä, onko noi vaaleanpunaiset ja vanhahtavan vaalean vihreät jotenkin liian imeliä? Pitäskö kaikki olla beigejä? Siis rusetit.


Askartelupöytä näytti muuten lauantaina oikeesti tältä:


torstai 19. syyskuuta 2013

Kartiot rusetein


Tein joskus jo melkein vuosi sitten askarteluinnostuksissani nipun tällaisia räikeän värisiä, vielä räikeämmän värisillä ruseteilla koristeltuja kartioita karkkibuffamielessä.

Olin jo ihan kokonaan unohtanut nämä, mutta sitten muuton yhteydessä ne tupsahti taas esille ja siitäpä se ajatuksen hauduttelu sitten lähti liikkeelle: Mitä, jos tekisikin häihin tuolla tyylillä (mutta aivan eri väreillä) karkkikartiot, joihin sitten irtokarkkikaupassa totaalisesti sekoavat (tätä pääsin taas todistamaan tiistaina työporukan leffaillan tienoilla) aikuiset saavat lapata namusia..



Tosin, tuon kokoisiin kartioihin uppoaa helposti tosi paljon nannaa.. täytynee testailla vähän pienempiä, ihan vaan siltä varalta, ettei tartte häitä varten alkaa karkkitukkuriksi.

Nämä kartiot on muuten tehty aiemmin esittelemistäni poiketen suorakaiteen muotoisista palasista. Jos haluaa isot kartiot, helpoimmalla pääsee kun ostaa korttipohjia ja taittelee siitä. Jos ei hahmotu tällä suorastaan ylitsepursuavan monisanaisella selostuksella, ei hätiä mitiä, laitan ohjetta sitten kunhan kokeilen niitä käytännössä meidän "väreillä".

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Kukkia pellon laidalta


Viljan lisäksi peltojen laitoja saattaa hyvinkin koristaa kohti korkeuksia kurottavat auringonkukat. Ja nyt taitaa olla se ihana aika, kun joka päivä aukeaa uusia kukkia. Olin jo aiemmin kerännyt talteen ideakuvia, joissa auringonkukkia oli hyödynnetty somistuksessa, mutta varsinainen kipinä aiheeseen liittyvästä somistuksesta syttyi, kun tohon kotikulmille nousi kaupungin toimesta pellollinen auringonkukkia. Ja mikä parasta, nimenomaan kaupungin asukkaiden käyttöön kasvatettuja.

Niinpä meikämorsian on joka päivä vahtinut, millon kukkameren nuppuja alkaisi olla auki siinä määrin, että niitä ei muut olisi ehtineet jo poimia ja tsadam, tänään, sunnuntai aamuna ennen kirkonmenojen alkua (siis ei, en käy kirkossa, mutta antaa osviittaa kellon ajasta) sujaitin punaiset kumpparit jalkaan ja nappasin puutarhasakset kouraan, kipitin itseäni montakymmentä senttiä korkeampien kukkien sekaan ja otin muutaman päiviäni sulostuttamaan.


Ja vähän myös tähän tarkoitukseen...


Mutta katsotaas eka niitä inspiraatiokuvia, ennenkun mennään meikäläisen tutuksikin ehkä jo tulleeseen "nyhjästään kattaus siitä mitä kaapeista löytyy" ideointiin.

Näissä parissa inspiskuvassa auringonkukista on luotu kauniit hääkimput. Ihania ja näyttäviä, mutta jotenkaan en uskaltaisi ottaa riskiä, että kaunis puku turhaantuu auringonkukkien siitepölyyn. Mutta ehkä noista ei sitä vielä varise..

Kuva
Kuva
Toinen inspiraatiokuvapari hyödyntää auringonkukkaa somistuksessa vihkiseremonian penkkien päitä ja juhlapöytiä piristämässä.

Kuva
Ja piristävä tuo loppukesän/alkusyksyn aurinko onkin. No ei ollu mitään kamalan extremejä inspiraatiokuvia, mutta ohessa nyt meikäläisen toteutusidea. Niin, jälleen siis luotuna kaapin antimista, mutta tykkään tuosta yhdistelmästä räikeä vaaleanvihreä + auringonkukkien keltainen, terästettynä mustalla.



Musta ja keltanen kyllä sopii hyvin yhteen (vaikka inhoankin kaikkia ampiaisia ja mehiläisiä), koska molemmat on tosi vahvoja värejä. Niinpä valkoisen liinan päälle heitin mustan kaitaliinan tuomaan ryhtiä.


Mustaa löytyy myös pöytänumerokehyksestä, johon siis rypistin mustaa silkkipaperia. Huolettoman näköinen ja siis sitähän se onkin, mutta samaan aikaan mun mielestä aika hauska, kun lasin takaa löytyy tekstuuria. Myös paikkakortit oisin mieluiten tehnyt mustasta kartongista, mutta se on kaikkien askartelupaskartelukokeiluiden tuloksena päässyt loppumaan, joten nyt sai valkoinen toimia pohjana, johon nappasin lautasliinojen vihreää toistavan kuviollisen paperin.


Lautasliinoissa muuten toistuu myös tuo kirkas vaalean vihreä ja musta kera valkoisen. Kynttilöitä sattui löytymään tuona vihreänä (vaikka kuvassa varsin keltaisilta näyttävätkin) ja sitten nuo ihan tosissaan keltaiset kynttiläpurkit + vihreät ja kirkkaat tuikkukipot. Kynttilöitä on varsin paljon, mutta niin mun mielestä loppukesästä kuuluukin, kun illatkin alkaa yllättävän nopsaa pimenemään.

Ja sitten ne auringonkukat: Ne ovat riittävän näyttäviä, että ne vangitsevat katseet varmasti yhteen kohtaan laitettunakin. Ja koska kyseessä on kovin maalaishenkinen ja rustiikkinen kukka, sopii sinkkiruukku niille kuin nenä päähän. Itse olin onnekas, kun pellosta löytyi pienehköjä kukkia, koska isot nyt vaan olisi ollut liian kömpelöitä.


Sinkkiruukkuun laitoin ensin ylimääräisiä auringonkukan lehtiä vähän niinkuin katteeksi ja keskelle sitten kolme auringonkukkaa. Simppeli, mutta mielestäni ihan näyttävä pöytäkukka maalaisromanttisiin häihin. Tai miksei vähän moderninpiinkin, koska muodoltaan auringonkukka on jotenkin niin yksinkertaisen kaunis.


Ja muualla juhlatilassa, yrittäisin ehdottomasti hyödyntää auringonkukkien pitkää vartta ja laittaa johonkin korkeaan vaasiin tms. Mutta, koska meidän häät on talvella, ei tartte auringonkukista omissa häissä haaveilla. mutta muissa loppukesän kekkereissä voisin niitä hyödyntääkin.

Täytyypä varmaan kylvää keväällä tontin kulmaan näitä ihanuuksia ;)

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Viljavaa

Viikonloppuna sain kunnian olla vieraana ystävän häissä, joissa oli vaikka ja mitä ihania yksityiskohtia. Eräs ykstiyiskohdista oli vallitsevaan vuoden aikaan mitä parhaiten soveltuva: Viljantähkiä somistuksessa.

Siitä, miten kyseistä elementtiä oli häissä käytetty, minulla ei ole kuvia (eikä sen puoleen, en niitä julkaisisi netissä ilman hänen lupaansa), mutta ohessa muutama muualta netistä bongattu viljantähkien hyödyntämis-idea.

Kahdessa ekassa kuvassa on hyödynnetty viljaa kimpuissa, toisessa vähän hienovaraisemmin, toisessa rouhealla, hieman hipahtavalla maalaisotteella.

Kuva
Kuva
Jos meillä olisi maalaishäät elo-syyskuussa ja ehkäpä jossain ladossa tms maalaisromanttisessa paikassa, ottaisin tuon rouheamman vaihtoehdon varsin vakavaan harkintaan hääkimppumielessä. Tai jos kaipaa morsiamena jotain.. hmm.. ehkä näyttävämpää ja perinteisempää, voisi tuo viljakimppu kedon kukikka höystettynä toimia hyvin kaasoilla (jos kaasoille tulisikin kimput rannekukkien sijaan).

Ja sinne maalaisromanttiseen latotyyliin sopisi myös nämä pöytäkoristeet:

Kuvat
Ihan kunnon nippu viljaa. Kun viljassa itsessään on aika kivasti hohtava lookki, ripauksella säihkettä (pöytänumerolappu), kaitaliinan runsautta (juuttikangasta, häh! Maalaisromanttista, mutta tuolleen rypytettynä mahtavan eleganttia) ja toisiinsa sointuvia yksinkertaisia elementtejä (vaaleat, yksinkertaiset kurpitsat ja elegantisti todella tumman ruskea kiiltävämpi pintainen liina) saa aikaan yllättävän hienostuneen tyylin. Tykkään!





tiistai 13. elokuuta 2013

Pari sööttiä ideaa kilinakolinan sijaan

Liekö se sitten pahojen henkien häätämistä metelin avulla vai mitä, mutta itse en ole suuri tölkkien ja risojen kenkien hääauton perässä roikottamisen fani. Mutta perinnehän se toki on. Ja kun en itse haluaisi niitä perinteisiä kilina-kolina värkkejä, olen toki bongaillu vaihtoehtoja.

Söpöt sydämet..

Kuva
.. ja pörheät pompomit.

Kuva
Aika herkkuja, itse tehtävissä, eivätkä varmaan räjäytä budjettia. Mutta. Meillepä ei välttämättä tule koko hääautoa...

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Niinpä!

Kuva
Miksi pitää valita puoli ja kuten yleensä, olla vielä sekaisin siitä, että kummallas puolella sitä pitikään istua. Miksei vaan istuttaisi kaikki sellaiselle paikalle, kun itsestä tuntuu hyvältä, koska avioliiton myötähän miehen sukulaisista tulee naisen sukulaisia, naisen sukulaisista miehen ja ystävistäkin tulee enemmän tai vähemmän perheystäviä.

Toki, en sano, että sitten täytys aina tehdä kaikki kimpassa ja että miehen pitäisi alkaa heti pitää tiiviistii yhteyttä vaimon sukuun, mutta pointti tuossa kuvan vihkiseremonian istumajärjestyksessä on hellyyttävä.

Mutta ei taitaisi toimia Suomessa, meinaan täällä taidetaan olla sen verran kaavoihin kangistuneita, että moinen ohjeistus vain hämmentäisi vieraita.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Numeroita ja purkkeja

Nyt on oikein bongattu kaksi ideaa samassa kuvassa. Tai no aika useinhan kuvat on täynnä ideoita, mutta tässä kuvassa silmään pisti välittömästi kaksi kivaa ideaa pöytien somistukseen.

Kuva
Toinen idea on varmasti monelle hillopurkkeja hääsomistukseen miettineelle tuttu/itsestään selvä, mutta minäpä en ollut tullut ajatelleeksi, että korkeampia esim spagetin säilyttämiseen sopiville purkeillekin voisi olla käyttöä hääkattauksessa. Näin saisi tosiaan luotua korkeuseroja kukka-asetelmiin.

Jos ihastuit, esim Ikeasta löytyy suhte edukkaasti kaiken kokoisia purkkeja.

Toinen idea koskee tuota inspiraatiokuvan etualalla olevaa pöytänumeroa: Mahtava idea naulata talonumeroita kakkosneloseen tms laudan pätkään, huoliteltuun tai huolittelemattomaan. Eikä talonumeroiden ostaminen välttämättä räjäytä kukkaroa. Tai riippuu mitä haluaa, mutta ainakin pikaisella tsekkauksella Biltemasta näytti löytyvän edukkaita numeroita, jotka olisi varmasti passeteleita tähän tarkoitukseen.



Nyt inspiraatiokuvaa tarkemmin katsottuani, bongasin kolmannenkin tosi kivan idean: Pöytäasetelmissa on kyllä kätetty useamman sorttisia kukkia, mutta jokaiseen maljakkona toimivaan astiaan on laitettu vain yhden sorttista kukkaa. Näin kukin kukka pääsee kunnolla oikeuksiinsa, eikä asetelma ole silti tippaakaan tylsä.