tiistai 2. huhtikuuta 2013

Pääsiäisen "meiningit" ja "aarteita"

Kyl se vaan on kumma, kuinka neljän päivän vapaat hujahtaa ohi valtavaa kyytiä. Vaikka meillä tosin meinasi kyyti tyssätä Tampereelle perjantaina, kun auto päätti, ettei kyllä lähde savoon. No kaikeksi onneksi saatiin hinuri ja sijaisauto kolmeksi päivää, kiitos auton oston yhteydessä tulleelle vuoden voimassa olevalle autopalveluturvalle.

Matka siis jatkui, muutaman tunnin viiveen jälkeen meikäläisen äiteen ja iskän luo. Siellä sitten syötiin. Ja syötiin. Ja saunottiin. Ja syötiin. Ja käytiin pilkillä!



Aivan mahtava kevättalven keli. Aurinko paistoi eikä tuulesta ollut tietoakaan. Oli melkein kuuma. Mutta ei tarvinnu kuitenkaan pelätä heikkoja jäitä. Oheisen kuvan kaira oli melkein raitojaan myöden jään sisässä ennenkun läpi pääsi. On muuten myös tilanne kuvia poffuliinista kairaamassa. Ei niistä sen enempää..



Mutta niin, ei teitä nyt varmasti oikeesti kiinnosta meikäläisen pääsiäispuuhat, vaan nuo otsikossa mainitut aarteet. Äitin kanssa luonnollisesti höpötettiin häistä ja se oli etenkin kiinnostunut väriteemasta. Meinaa nimittäin teettää mekon kyseisiä kemuja varten. Ihana äiti :) Ja tuli puhe pitseistä. Äitipä kaivoi sitten omat kaappien perukat ja antoi tyttärelle "lainaan" ihan ne pitsiliinat, jotka tytär tahtoi. No minä tyttöhän kahmaisin heti kaksi isompaa ja neljä pienempää (kate-) liinaa Turkuun tuomisiksi.



Maalaisromanttisissa häissä niitä liinoja (ja varmaan isoa kasaa muita) voisi käyttää vaikka oheisen kuvan tavalla yhdistettynä tyylikkääseen harmaaseen.

Kuva

No ei aarteet siihen loppuneet, vaan bongasin myös äidin maljakko ja vaasi valikoiman karkkibuffa mielessä ja sieltä löytyy ainakin pari ihan kivaa sylinterimaljakkoa siihen tarkoitukseen. Ja sitten löysin oman hopealusikkani, jonka olen kummeiltani joskus saanut. Ehkä häälahjalistaan voisi kirjata tusinan verran samanlaisia. On meinaan aika herkku.



Niin tuo hopea kippo, jossa nuo namut on. Se on anopilta saatu. Se ei itse keksinyt sille käyttöä ja alunperin kysyin sitä lainaan häitä varten. No anoppi sitten lahjoitti sen minulle. Ei ihan tarkkaan tiedetä mikä se on, mutta epäillään, että se voisi olla brittityylisiä aamiaisia tai teepartyja harrastavan marmeladi-voi astia. Tuossa kun on kaksi syvennystä joihin menee ovaalit lasiastiat, jotka voisi siis hyvinkin olla edellä mainittuun tarkoitukseen sopivat. Itse ajattelin, että voisi olla kiva hilloastia juustoille. Tai sitten johonkin muuhun tarkoitukseen.



Palatakseni vielä pääsiäisenä käytyihin hääkeskusteluihin: Äiti lupasi kätevänä emäntänä toteuttaa yhden melkein koko hääsuunnittelujeni ajan mielessäni muhineen idean. Mutta en kerro siitä vielä enempää, vaan sitten vähän myöhemmin, kunhan on varmempaa toteutuuko idea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti