Niin, ne vieraat

Hyvähän se on haaveilla vieraskirjasta, kun ei vielä oikein ole käsitystä siitä, kenen ja kuinka monen siihe haluaisi nimensä kirjaavan. Voin ihan rehellisesti myöntää, että olen aina haaveillut isoista häistä joihin kutsutaan kaikki sukulaiset ja ystäviä. No, idea hyvä, toteutus ei niinkään. Omassa suvussani meinaan on vanhempieni sisarukset puolisoineen sekä serkut perheineen laskettuna melkein 100 henkeä, joten jo pelkästään siinä on varmaan keskivertohäiden verran porukkaa, jos siis kaikki tulisivat. Mieheni kuitenkin laittaa sukulaisten määrässä paremmaksi, onhan anopilla 13 sisarusta, kaikki anoppiani vanhempia, joten parhaassa tapauksessa mieheni serkuilla on jo lapsenlapsia. Taitaa miehen suvusta tulla jo reilusti yli sata henkeä. Että rapiat kaksi ja puolisataa henkeä, ei budjetti paukkus yhtään ei... Enkä kyllä ihan niin isoja häitä haluaisi, aiheuttaisihan se juhlan sujuvuuden kannalta varmasti paljon harmaita hiuksia.

Eli kaikkia sukulaisia ei millään voi kutsua, etenkään tuon väen paljouden takia (siihen kun olisi varauduttava, että kaikille on istumatila, vaikkei kaikki oikeasti tulisikaan, meinaan mitäs sitten jos tuleekin..). Ja toinen syy, miksei kaikkia sukulaisia halua kutsua, on se ettei yksinkertaisesti ole kaikkien kanssa tekemisissä, osaa serkuista en tunnistaisi vaikka kadulla tulisi vastaan.

Eli mikäs ongelma tässä on, senkun vaan alkaa karsimaan niistä joita ei oikeasti tunne. No se, että pelkään jonkun loukkaantuvan! Tiedän, että on tyhmää ajatella niin, koska minun ja mieheni hääthän ne ovat, meitä varten, ei sukulaisia. Mieheni ei sitä ongelmana nää, koska heillä ollaan niin selkeästi tekemisissä vain pienen osan sukulaisia kanssa tekemisissä ja anoppi itse on sanonut, ettei kaikkia todellakaan tarvitse kutsua.

Siis siltä puolelta homma ok, omalta puoleltani ei niinkään.. Meillä on jostain syystä oltu paljon enemmän tekemisissä isän puolen suvun kanssa ja serkkujen kesken on oltu lapsena paljon tekemisissä verrattuna siihen mitä äidin puolen serkkujen kanssa. Ikäerot äidin puolelta oleviin serkkuihin on myös sen verran huomattava ettei oikein ikinä olla oltu samoissa leikeissä. Ja osaa en edes tunnistaisi, jos tulisi tuolla turun toreilla vastaan. Siispä äitin puoleltahan se suurin karsinta tapahtuisi ja automaattisesti pelkäisin äidin reaktiota asiaan. Jotenkin mietin vähän ehkä turhaankin sitä, miltä äidistäni tuntuisi, kun hänen sisarustensa lapset eivät suurimmalta osalta olisi kutsuttuja, mutta isäni sisarusten lapsista paria lukuunottamatta melkein kaikki.

Karsimisongelmasta seuraisi myös se, että reippaasti yli puolet olisi "minun vieraita". Eikä se kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista, kosk onhan ne meidän yhteiset häät, ei minun häät. Niin ja muistinko jo kertoa, ettei mieheni halua isoa häitä, hän kun ei tuppaa nauttimaan suuren joukon huomion keskipisteenä olemisesta.

Kiitos armaan muruseni, olen itsekin alkanut miettiä vierasjoukon rankkaa karsimista ihan tosissani. Minä, ikuinen jännittäjä ja höösääjä en varmaan pystyisi nauttimaan täysin rinnoin isoista juhlista, koska huolehtisin kokoajan homman toimimisesta. Lisäksi väkinäinen ja velvoitettu seurustelu ihan jokaisen vieraan kanssa olisi omalla tavallaan työlästä..

Aivan äärimmäisyyksin en haluaisi myöskään lähteä, koska pelkään jälkeenpäin harmittelevani etten saanut isoja häitä. Nyt siis täytyisi löytää se kultainen keskitie vierasmäärän suhteen ja sen suhteen ketä todella haluttaisiin häihimme. Ja se jos mikä on juuri nyt vaikeaa. Tätä vierasasiaa tulisi kyllä pyöritellä mahdollisimman pian tuon miehen kanssa, koska se vaikuttaa budjetin ohella tosi paljon siihen, missä häät pidettäisiin, yllätys yllätys.

Nyt te jo pidemmälle hääsuunnitteluissa edenneet tai häät jo pitäneet (ja ihan muutkin), miten te olette ratkaisseet kutsuttavien rajaamiseen liittyvtä ongelmat?