No nyt niitä on

Kuppeja, kuppeja! Kultaisilla reunoilla, kukkasilla ja ilman. Ja pullalautasia myös. Ja tältä ne nyt sitten näyttää (huom, niitä ei ole vielä putsattu, joten katsokaa ohi pölyn ja sanomalehtien jättämien mustetahrojen)

Eikä näihin kuviin edes mahtunut kaikki kupit. Kuppeja, siis sellaisia, joista todella todella pidän, on 57.

Noista 57:stä viisi on lainassa omalta äidiltäni.

Mun ehkä suosikki kupeista on tämä:

Tai sitten tämä:

Anoppi sen sijaan ilmoitti, että haluaa juoda häissämme kahvinsa tällaisesta kupista:

Vähän miehekkäämpään makuun sopinee simppelisti kultareunaset kupit

Kuten jo tuossa sunnuntaina vihjailin, lutviutui osa näistä kuppiasioista viikonlopun vierailulla Pohjanmaalla. Anoppi oli löytänyt kirppikseltä joitakin kuppeja ja yhdessä käytiin vielä toiselta kirpparilta hakemassa lisää. Anoppi ne nyt siis maksoi. Mutta eivät olleet kalliita.

Lisäksi tuosta työpöytäni vieressä olevasta uhkaavasti kasvavasta häärompepinosta löytyy 24 kuppia, jotka ei vältsisti sovi tohon kokonaisuuteen (eivätkä siinä "yhteiskuvassa" olekaan). Parhaat niistä on nämä:

Jos en löydä muuta, niin nuo menee sitten tarvittaessa käyttöön. Mutta kattellaan, vielähän tässä on aikaa.

Pullalautasia on kuin varkain kertynyt 63 ja ne on jokainen mulle tosi mieluinen. No niistä lautasista tietty 8 on  äidiltä lainassa.

Mun suosikki lautasista on herttaisen kukkainen.

Vaan kukkaisia on suurin osa muistakin.

Vielä siis puuttuu jonkin verran lautasia ja kuppeja, vaikka tosiaan eihän me lopullista vierasmäärää vielä tiedetä. Jos tuntuu, ettei löydy, on anoppi luvannut lainata omia kultareunaisia, ei niin arvokkaita kuppejaan.

Niin vieraathan sitten saa umpimähkäisesti sen lautasen, joka hänen vuorollaan tulee vastaan. Vähän niinkun kupeistakin jonkun niistä, joihin on sillä hetkellä kahvia kaadettu.