tiistai 22. huhtikuuta 2014

Kaapinpaikka

Jatketaan makealla linjalla kun sinne kerta heti ekana eksyttiin, seuraavana siis kakun leikkausta ja kahvia.


Jos joku nyt oli missannut aikaisemmat hehkutukseni kahvipöydän kotikutoisuudesta niin tässäpä vielä kertausta:

Kahvikupit oli keräilty kirppareilta pääosin anopin toimesta. Jotta kuppeja saatiin riittävästi, kaivoi äiti ja anoppi omat kahvikuppivarastot ja pääsipä mukaan Pohjalaasen melkein sata-vuotiaan mummonkin kupit häihin. Inspiraationa toimi mm alla oleva kuva ja myös aiempi postaus. Enempi yksityiskohtia näistä meidän löydöistä löytyy täältä ja täältä.

Kuva
Juhlapaikalla kupit kera kermanväristen kahviliinojen, näytti tältä:


Myös tarjoiluastiat oli äitien ja vähän naapureidenkin kaapeista kaivettuja. Ehkä ihanimpia laina-astioita oli Pohjalaasen siskolta lainassa ollut hopeavati.

Kuva ihanaisen ystävän ottama :)
Kyseiseen vatiin päätyi äitini tekemät vadelmasydän-pikkuleivät. Nams että olivat hyviä! Äiti teki myös hevosenkenkäpikkuleipiä ja ne vei ihan yhtälailla kielen mennessään.


Hääkakku oli kuten jo kymmeniä kertoja mainittu, Pohjalaasen siskon tekemä porkkanakakku. Tässä tapauksessa kakut leikattiin kahtia ja niiden väliin laitettiin tuorejuusto-sitruunatäytettä, samoin kun päälle. Äidit sitten vielä koristeli kakut ruusuilla ja mintunlehdillä. Gluteenittomille, kanamunattomille ja maidottomille oli tarjolla gluteenittomia porkkanamuffineja soijatuorejuustotäytteellä. Toisin kuin varsinainen kakku, ne taisi olla aika mauttomia...?


Kahvi ja tee tuli pitopalvelulta, samoin kun lusikat ja aveclasit. Aveceina meillä oli Larsen V.S.O.P ja Vana Tallinna Chocolate Creme. Palataan sit siihen avecien määrään ja menekkiin myöhemmin muiden juomien kanssa..


Niin ja sen verran oman käden jälkeä kahvipöydässä oli, että nimilaput tuotteille tein. Teema napattu karkkibuffasta. Mistä tulikin mieleen, en muistanut tätä ite karkkibuffapostauksessa, mutta tarkoitushan oli että karkkibuffa "aukeaa" yhtäaikaa kahvin kanssa, mutta ilmeisesti makeanhimo vei vallan jo heti ruuan jälkeen :P Enpä siinä sitten viittinyt alkaa jalkaa polkemaan ja kieltämään karkkien napsimista :D Ja hyvä niin.


Ja miten siinä kaapinpaikan määräämisessä kävi?


Kuten kuvasta näkyy, tahtoa oli kummallakin niin paljon että kakkulautanen kellahti nurin ja anopin hopeakakkulapio meni mutkalle :D Ei siis todellakaan tietoa kumpi polkasi eka, mutta kummallakin on tästä toki oma mielipiteensä ;)

4 kommenttia:

  1. Todella ihanat kahvikupit! Harmi kun itsellä ei ole tarvetta eriparikuppien keräämiselle, sillä ne tulevat pitopalvelun puolesta, mutta nuo näyttävät todella hienoilta ja sieviltä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oltaisiinhan mekin voitu ottaa kupit pitopalvelusta, mutta tämän päähän pinttymäni takia ne jätettiin pois laskusta ja tilalle otettiin nämä keräillyt. Eli mikäänhän ei ole mahdotonta ;)

      Poista
  2. Voi kakkuparkaa. :D Me tehtiin miehen kanssa ennen kakun leikkaamista "pinky swear" , että kumpikaan ei polkaise. Kovasti kaikki yrittivät silti yllyttää polkaisemaan, joten kakun leikkaaminen oli joka tapauksessa hauska tapahtuma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kakku onneksi selvisi pienellä säikähdyksellä.. onneksi siis ei ollut mikään kermakuorrutettu kakku tms :D Ja kyllä saatiin naurut :)

      Poista